23. Huhtikuuta 2010

Perjantai Venuksen päivä
Vanhat suviyöt, Yrjö, Jyrki (Nyk. Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä )
Kuu on Leijonassa. Kuun vaihe: Täyttyvä kuu. Toinen neljännes.
Aurinko on Härän merkissä, mutta Oinaan tähdistössä. Aurinko nousee Helsingissä 5.40 ja laskee 20.58.

Väri: Roosa
Suitsuke: Siankärsämö

Tänään:
Pyhän Yrjänän tai Pyhän Adalbertin vapaaehtoinen muistopäivä
Baha’i-uskossa Ridvan kolmas päivä

Tänään Luonto:
Hyvä hedelmäkasvien kylvö- ja istutuspäivä.

Sääennusteet:
Kun kuovi keikahtaa, niin lumikin luikahtaa.

Vanhat suviyöt ovat 23., 24. ja 25 huhtikuuta. Jos niinä kylmää, tulee vielä 40 kylmää yötä, jos ei ennen, niin keskellä kesää.

Suviöitä on kolme, ja ne ovat yrjönyö, albertiinanyö ja markun yö. Jos ensimmäinen yö on kylmä, tulee huono marjavuosi, jos on toinen kylmä, tulee huono heinävuosi, jos on kolmas kylmä tulee huono viljavuosi. Ne ovat siksi nimeltään marjayö, heinäyö ja viljayö.

Jos vanhat suviyöt ovat sulia, tietää se hyvää vuotta.

Jos vanhoina suviöinä kylmää, niin tulee vielä 40 yötä kylmää, jos ei ennen niin keskellä kesää.

Jos Yrjönpäivänä on kylmä, niin menee kolmas jyvä tähkästä ja kolmas halko pinosta; jos on lämmin, niin eivät hallat sinä vuonna pane.

Yrjönyön pakkanen vie yhdeksännen tähkän viljasta ja yhdeksännen halon pinosta.

Yrjönpäivää vasten jos kylmää, nin kylmää nin kauan kun on riekon kokoinen lumi maassa.

Jyrin kun kylmää, silloin on kesän tulo hidasta.
Jos Yrjönyönä on kylmä, tulee kylmä kevät.

Jos Yrjönyönä on pakkanen, niin pakkasta jatkuu 40 yötä; jos silloin on lämmin, on lämpimiä öitä 40 peräkkäin.

Jos Yrjönyönä kylmästää, niin 9 yötä kylmästää, vaikka keskellä kesää.

Jos vanhan Jyrin kylmi, se merkitsi hallavuotta, jos ei , sai kylvää vaikkaa hetteen reunalle, eikä halla turmellut.

Jos Yrjönpäivänä pakastaa, niin ohrat hyvin kasvavat.
Kun Yrjönyön kylmää, ei seuraavana kesänä tule marjoja.

Kun Yrjönpäivänä laiho on liikkunut, niin on Jaakonpäivänä uutinen.
Kun oras näkyy Yrjönpäivänä lumen alta, on se Jaakkona kykkäässä.
Mitä ennen Yrjänänäpäivää oras kasvaa, sitä ennen Jaakonpäivää se leikataan; mitä jälkeejn Yrjänänpäivän se huomaaan kasvaneeksi, sitä jälkeen Jaakonpäivän se leikataan.

Jos sika Jyrinpäivänä menee rapakkoon, niin ei se sitten enää mene koko kesänä.

Jos Jyrinpäivänä kovasti tuulee, niin on karhhu vihainen tulevana kesänä ja raatelee kovasti elukoita.

Yrjönpäivänä kun tuulee, tulee tuulinen kesä.

Mikä on Jyrkinä katolla, se on Erkkinä maassa.

Jos ennen Jyrinpäivää ukkonen jyrisee, niin odotetaan kylmää ja sateista kesää.

Yrjö auran pellolle kantaa, Markus käelle kielen antaa.

Jos Yrjö inuu, niin Urpo uikuttaa.

Jyrki tuo takan heinää, Miikkula tulee heinäreen kanssa.
Jyrki tuopi kainalossa, Varpu tuopi vakkasella, Miikkula koko reellä.
Jyrki heinää syleltä, Pyhä Risti parmahalta.

Jyrki ahvenkeseelin kera tulee, Miikkula vihannan vihon.

Jyrinpäivänä jyräys kalamiehen kattilassa.
Jyrinpäivänä hyräys lintumiehen pyydyksessä, Ristinpäivänä rimaus kalamiehen kattilassa.
Taiat:
Yrjönyönä susi poikii ja ulvaisee niin monta kertaa, kuinka monta poikasta tulee. Metsämiehet menevät kuuntelemaan silloin.

Kun ukkonen jyrisee ennen Jyrinpäivää, pitää kolme kertaa mukkia heittää, ettei niittäessä ja leikatessa sivuja kivistäisi.

Luteitten karkottamiseksi tuotiin ennen Jyrkiä tapetun käärmeen pää tpaan ja pantiin seinänrakoon. Silloin hävisivät luteet.

Jos ennen Jyrinpäivää tappaa käärmeen ja vie kaalimaahan, niin sinävuonna eivät madot kaaleja syö.

Jyrinpäivänä piti olla oikein hiljaa. Piti kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tehnyt kesällä pahojaan.
Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.

Jyrypäivänä kuljettiin metsissä jyskämässä sen sijaan kotona oltiin hiljaa, että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.

Jyrinpäivänä ei saanut tehdä piirakkaa, ei käyttää värttinää, eikä nähdä köysiä, muutoi kesällä näkisi paljon käärmeitä.

Yrjönpäivänä ei kehrätä, ettei tule ukonilmaa.

Jyrinpäivänä ei saa antaa kenellekään mitään, että tulee hyvä vuosi.
Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.

Jyrinpäivänä ei mentu paljain käsin ulos. Piti olla lapaset kädessä, vaikka olisi miten lämmintä ollut. Muuten tuli koko kesäksi kädet kipeitä täutee, jos oli paljain käsin.

Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitettiin maahan tai muuten piilotettiin. Tämä takasi sen ettei tullut sekamelskaa asioissa ekä kiistoja talon väelle.

Jyrinpäivänä ei saa ajaa hevosella, muuten kesällä karhu ahdistaa.

Jyrinpäivän aattona tehtiin liidulla tai savella kaikkiin oviin pyörylä ja sen keskelle risti.

Jyrinpäivänä raudoilla kierrettiin kaikki huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin tauta kainalossa tai muuten, etteivät madot (=käärmeet) tulisi pihaan.

Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.

Jyristä alkavalla viikolla aloitetaan touot.

Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamulla tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkiää tupansa lämmittämään, sen kesätyöt ovat etuajassa tehdyt.

Jyrinaamunan toivottiin miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, sitä seuraa onnettomuuksia.

Ennen muinoin Jyrinpäivänä lahjottiin isoa kuusta pihapiirissä. Kuusen juurelle vietiin ruokia. Jos eläin keskellä kesää kuoli, siinä oli vika, ettei oikein Jyrinpäivää pyhitetty.

Keväällä Jyrinpäivänä laitettiin talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyivät kanat hyvin, eikä haukka niitä tapa.

Jos ennen Jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.

Lohen nahka syötettiin härälle Jyrinpäivänä.

”Jyrkinä kun jyrähtää, niin Paavaliski pamahtaa.” Lehmät kun käyvät Jyrkinä härällä, niin Paavaliksi poikii.

Jyrinpäivänä juoksevat lapset koko aamun lehmänkello kädessä myötäpäivään rakennuksen ympäri; lehmät tulevat paremmin kotiin. Samalla sanotaan: ”Pyhä Jyrki syöttäi, pane hurtat kiinni, sivo sellin seipähäh, otsa päin kiveh, takaraivo tantereh, olkisih ohjaksih, vaskisih valjaksih, rautasih rinnuimih!”
tai
”Pyhä Jyrgi kormelitsa, kui katsoit katoksen alla, niin katso kannarvikossa, looai rautaset aiat, moast saati taivahasen, taivahasta moahan asti, ku ei peäsis lintu peälits lentämäh, hiiri alitse juoksemah!”
tai
”Sant Yrjänä pyhä ritari, pane sinun piskis ja koiras kahleisiin suviöistä talviöihin, ja kun minun karjani kulkee kangasmaita, kulje sinä korpimaita, ja kun minun karjani kulkee korpimaita, niin kulje sinä kangasmaita; mene sinä pohjantähden alle, siellä on lihavaa lihaa ja lakea maat, pysy siellä!”

Yrjönä paimen taloon, vaikka uunilla makaisi.
Ennen Jyrkiä ei karjaa ulos päästetä. Päästetään joko sinä päivänä, tai ellei silloin vielä voi päästää, samana viikonpäivänä toiste.

Jyrkinä, kun karja ulos laskettiin, ei ennen metsään viemistä, saanut ruokia edes liikuttaa. Sen jälkeen syötiin ja juotiin.

Jyrinpäivänä piti laskea lehmät ulos, vaikka olisi vielä lumi ollut maassa.

Karvakakkara pasitetiin Jyrinpäivänä aamulla. Jokaisen lehmän turvasta otettiin karvoja ja ne leivottiin taikinan sisään ja kahden tulennoksen välissä uunissa paistettiin. Kun lehmät laskettiin metsään, annettiin murunen kullekin että eivät vieraannu.

Jos seinähirret veistää huhtikuulla, ne eivät sinisty lainkaan eivätkä myöskään halkeile.

Kalanpyydysten korjaus ja valmistus pitää aloittaa huhtikuulla, yläkuulla mieluiten.

Historiaa:
Muinaisessa Egyptissä näki mitä hyvänsä tänään, se oli hyvää.
Muinaisessa Egyptissä, kuka syntyi tänään hänestä tuli jalo.
Muinaisessa Egyptissä tänään ei ollut hyvä päivä purjehtia joella. Ran seuraajien linnustus- ja kalastuspäivä. Rukousaika iltapäivä.
Muinaisessa Egyptissä Wedjetin juhla, hänen seuraajanasa laulavat ja suitsuttavat kaikenlaisia makeita yrttejä. Rukoiluaika koko päivä.
Muinaisessa Egyptissä ei ollut hyvä tuomita itseään tänään. Koko päivän voi rukoilla.
Muinaisessa Egyptissä tänään syntyneet kuolevat suurina miehinä kansansa keskuudessa.
Muinaisessa Egyptissä tänään ei ollut hyvä päivä mennä ulos tai töihin.
Muinaisessa Egyptissä tänään ei sopinut syödä lihaa. Tänään Osiris siirtyi Lännen vuorille. Paasto- ja rukoilupäivä.
Muinaisessa Egyptissä tänään ei ollut hyvä päivä mennä ulos tuuleen.
Muinaisessa Egyptissä tänään oli Nutin lasten päivä. Ulos oli hyvä mennä vasta auringon noustua. Rukoilu iltapäivällä.
Muinaisessa Egyptissä tänään oli jumalien kiistapäivä. Kaaoksen takia ei ole hyvä mennä ulos. Rukoiluaika iltapäivä.
Muinaisessa Egyptissä kansa lepäsi nähtyään Herransa vihollisen. Set suojeli Rata Apofiksen hyökkäykseltä estääkseen kaaoksen. Aamurukoilu.
Muinaisessa Roomassa Vinalia eli Viinijuhlat. Alun perin juhla oli Juppiterin, sittemmin myös Venuksen. Ensimmäinen viiniruukku avattiin talven jälkeen Vinalia-juhlissa. Samana päivänä ilotytöt kävivät uhraamassa Venukselle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: